SUOLALIUOSHUUTELU SYÖPÄLÄÄKKEIDEN VAIKEIDEN EKSTRAVASAATION HOITONA 10 VUODEN AJANJAKSOLLA 

Meriläinen J1,2, Ukkola A1,2,3, Kellokumpu-Lehtinen P-L1,2,4, Bärlund M1, 2,5 

1Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto 2Tays Syöpäkeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala, Pirkanmaan hyvinvointialue 3Tuki- ja liikuntaelinkeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala, Pirkanmaan hyvinvointialue 4Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala, Pirkanmaan hyvinvointialue 5Syövänhoidon vastuualue, Tampereen yliopistollinen sairaala, Pirkanmaan hyvinvointialue 

Syöpälääkkeen ekstravasaatio on harvinainen haittatapahtuma, jossa suoneen annettavaa syöpälääkettä vuotaa suonta ympäröiviin kudoksiin. Reaktio voi vaihdella käytetyn lääkeaineen mukaan lievästä ärsytyksestä vakavaan kudostuhoon, johtaa raajan toimintahäiriöihin ja viivästyttää syöpälääkehoitoa. Vakavaa kudostuhoa potentiaalisesti aiheuttavat aineet, kuten DNA:ta sitovat antrasykliinit, nostavat vakavan reaktion riskiä. Suolaliuoshuuhtelussa ekstravasaatioalueelle tehdään useita pieniä viiltoja, joiden kautta suolaliuos annostellaan kudoksiin sekä huuhdellaan pois lääkeaine mukanaan. Tekniikka on käytössä kansainvälisesti, mutta Suomessa vain Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays). Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää suolaliuoshuuhtelun tuloksia 10 vuoden tutkimusajalta.  

Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa etsittiin potilaat, joille oli tapahtunut Taysissa syöpälääkkeen ekstravasaatio ajanjaksolla 1/2011–9/2021. Kyseisestä joukosta etsittiin potilaat, joiden ekstravasaatio oli hoidettu suolaliuoshuuhtelutekniikalla leikkaussalissa tai osastolla. Suolaliuoshuuhtelusta kerättiin tietoja, kuten käytetyn suolaliuoksen ja tehtyjen viiltojen määrä, toimenpidepaikka, mahdolliset komplikaatiot ja syöpälääkehoidon jatkuminen toimenpiteen jälkeen. Potilaat jaetiin kahteen kohorttiin mahdollisen sekundaaritoimenpiteen suhteen. Tulokset analysoitiin SPSS versio 30-sovelluksella ja kohorttien vertailuun käytettiin Mann-Whitney U-testiä. 

Tutkimusaikana 36 (26 naista, 10 miestä) ekstravasaatiota huuhdeltiin suolaliuoksella. Kaikki ekstravasaatiot sijaitsivat kämmenselän tai kyynärvarren alueella. Ekstravasaatioalueen koon keskiarvo oli 62 cm2 (vaihteluväli 9–250 cm2). Huuhtelutoimenpide tehtiin 89 % potilaille ekstravasaatiopäivänä, ja lopuille 1–4 vuorokauden kuluttua. Suurin osa (86 %) potilasta ei tarvinnut sekundaaritoimenpidettä huuhtelun jälkeen. Viiden kohdalla jouduttiin etenemään kirurgiseen myöhäistoimenpiteeseen. Näistä neljässä oli kyseessä antrasykliinin ekstravasaatio. Huuhtelualueen viivästyneen paranemisen riskitekijöinä esiin nousi obesiteetti, tupakointi ja immunosuppressio. Syöpälääkehoito jatkui ilman keskeytyksiä 78 %:lla potilaista. 

Kirurgin ja onkologin saumattomalla yhteystyöllä suolaliuoshuuhtelu on tehokas ensilinjan hoitomuoto syöpälääkkeiden ekstravasaatioihin. Sillä voidaan ehkäistä ekstravasaation aiheuttamia pitkäaikaisia komplikaatioita sekä syöpälääkehoidon viivästyksiä, jotka voivat vaikuttaa syövänhoidon tuloksellisuuteen.