Torstaina 21.3.2019

KIHTI – MUUTAKIN KUIN KIPEÄ ISOVARVAS 

Lisääntynyt uraatin pitoisuus veressä voi viitata moneen erilaiseen sairauteen. Yleensä määritys tehdään silloin, kun epäillään kihtiä. Lisääntynyt uraattipitoisuus liittyy muihinkin sairauksiin kuten valtimonkovettumatautiin, munuaisen vajaatoimintaan, diabetekseen, lihavuuteen jne. Milloin uraatin mittaus pitäisi tehdä ja miten suhtautua tulokseen? Symposiumissa käsitellään uraatin aineenvaihduntaa ja merkitystä.  

Erikoistumiskoulutuksena 3 tuntia: kliininen kemia, yleislääketiede; 2 tuntia: akuuttilääketiede, geriatria, kliininen farmakologia ja lääkehoito, kliininen hematologia, nefrologia, patologia, reumatologia, sisätaudit, terveydenhuolto, työterveyshuolto, verisuonikirurgia, yleiskirurgia; 1 tunti: infektiosairaudet, kardiologia, liikuntalääketiede, perinnöllisyyslääketiede 

Puheenjohtaja dosentti MARJATTA SINISALO, Tays 

9.15   Professori MARKKU KAUPPI, Päijät-Hämeen keskussairaala ja TaY
             Hyperurikemia – mitä se on?

9.40   Professori ILKKA TIKKANEN, HUS
             Uraatti kardiovaskulaarisairauksien riskitekijänä

10.05   LT SEPPO OJANEN, Tays
             Uraatti ja munuaisen vajaatoiminta

10.30   TAUKO (30 min)

11.00   LT TERHI UOTILA, Tays
             Akuutin ja kroonisen kihdin diagnostiikka ja hoito

11.25   LL JOONAS RAUTAVAARA, Päijät-Hämeen keskussairaala
             Kihti kuvin, vanhaa ja uutta

11.50   Ohjelma päättyy