DIAGNOOSIVAIHEEN ALBUMINURIA IGA-NEFROPATIAN ENNUSTEKIJÄNÄ

Honkonen T1,2, Pohjonen J1,2, Huhtala H1, Metso M2, Mustonen M1, Mäkelä S1,2, Pörsti I1, Nurmi R1,2 

1Tampereen yliopisto, Tampere 2Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampere 

IgA-nefropatia (IgAN) on maailman yleisin primaarisen munuaiskerästulehduksen syy ja merkittävä kroonisen munuaistaudin (chronic kidney disease, CKD) sekä munuaiskorvaushoidon tarpeen aiheuttaja. Huonolle munuaisennusteelle altistavien tekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen ja albuminurian, hallinta on keskeistä taudin hoidossa. Määrältään vähäisen albuminurian merkitys ennusteeseen on kuitenkin epäselvä. 

Rekisteritutkimuksissa albuminurian merkitys IgAN:n ennustetekijänä on korostunut ja hoidon tavoiterajoja on tiukennettu. Valtaosa ennustetutkimuksista on kuitenkin kohdistunut potilaisiin, joilla jo taudin diagnoosivaiheessa on ollut kohtalainen tai vaikea munuaisten vajaatoiminta. Lievää munuaistautia (CKD-luokat 1–2) sairastavien potilaiden ennusteesta on vain vähän tietoa. 

Tutkimme rekisteritutkimuksessa Pirkanmaan alueella vuosina 1980–2012 munuaisbiopsialla varmennettujen uusien IgAN-potilaiden ennustetta kuoleman sekä munuaistoiminnan pettämisen suhteen. Ennustetta arvioitiin suhteessa diagnoosivaiheen kliinisiin tekijöihin. Selviytymistä analysoitiin Kaplan–Meier-käyrillä, monimuuttujaisilla Cox-regressiomalleilla sekä munuaisten pettämisen osalta kilpailevien riskien analyysillä, jossa kuolema huomioitiin kilpailevana tapahtumana. Analyysit tehtiin koko aineistossa sekä CKD-luokittain. Analyyseissä käytettiin myös laajennettua munuaistapahtumaa, joka sisälsi munuaisten pettämisen lisäksi estimoidun glomerulussuodatusnopeuden (eGFR) yli 50 % laskun lähtötasosta. 

Diagnoosivaiheen albuminurian kaksinkertaistumista kohden kokonaisselviytyminen heikkeni (hazard ratio, HR 1,16 (1,02-1,31); p = 0,020). CKD 1–2- vaiheen potilailla albuminuria liittyi heikentyneeseen kokonaisselviytymiseen (HR 1,33 (1,10-1,61); p = 0,003) ja suurentuneeseen munuaisten pettämisen riskiin (subdistribution HR 1,58 (1,20-2,06); p = 0,001). Tässä ryhmässä munuaisten pettämisen kumulatiivinen ilmaantuminen jäi alle 15 %:iin 30 vuoden seurannassa. 

Kategorisena muuttujana albuminuria ennusti laajennettua munuaistapahtumaa kaikissa tarkastelluissa luokissa (u-AlbKre 18–30, 30–60 ja > 60 mg/mmol) verrattuna referenssitasoon (< 18 mg/mmol). 

Päätelmät: Albuminuria diagnoosivaiheessa ennustaa heikentynyttä kokonaisselviytymistä IgAN-potilailla. Varhaisessa munuaistaudin vaiheessa raskaiden munuaistapahtumien ilmaantuvuus on vähäinen, mutta albuminuria on jo tällöin merkittävä ennustetekijä. Vähäisen albuminurian hoidon vaikutusta ennusteeseen tulisi tutkia laajoissa ja pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa.