KYSTIEN ESIINTYMINEN VIITTAA DEGENERAATIOON AKUUTISSA A-TYYPIN AORTAN DISSEKAATIOSSA

Essi Pirskanen1, Ivana Kholova2, Timo Paavonen2, Ari Mennander1

1Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänsairaala ja Tampereen yliopisto, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampere, Suomi; 2Patologian osasto, Fimlab laboratoriot, Tampereen yliopistollinen sairaala Tampereen yliopisto, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Akuuttiin aortan A-tyypin dissekaatioon (ATAAD) liittyy tyypillisesti aortan seinämän degeneraatiota. Kirjallisuudesta löytyy viitteitä kystien yhteydestä sidekudosdegeneraatioon. Tutkimuksessamme selvitimme, ovatko potilaalta löytyvät epididymis-, maksa-, munuais- ja ovariokystat yhteydessä nousevan aortan degeneraatioon ATAAD-potilailla.

Aineistonamme toimi 120 peräkkäin leikattua potilasta, jotka operoitiin Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänsairaalassa akuutin aortan A-tyypin dissekaation vuoksi. Leikkauksen aikana potilailta resekoitiin aortasta kudosnäytteet, jotka arvioitiin histopatologisesti 11 degeneraatioon viittaavalla tekijällä degeneraation voimakkuuden määrittämiseksi. Tutkimuksessa potilaat jaettiin kahteen ryhmään kystien esiintymisen perusteella; potilaisiin, joilla esiintyi kystia ja potilaisiin, joilla kystia ei ollut (n=45 ja n=75) ja ryhmiä vertailtiin keskenään. Kystien esiintyvyys määritettiin ATAAD-leikkausta varten otetuista TT-kuvista.

Potilaiden keski-ikä oli 66 vuotta (keskihajonta=12). Kroonista obstruktiivista keuhkoahtaumatautia esiintyi enemmän potilailla, joilla oli kystia kuin potilailla, joilla kystia ei ollut (31,1% vs. 12,0%, P=0,016). Leikkauksessa aortan juurta säästävää proteesia käytettiin vähemmän (40,0% versus 62,7%, P=0,023) ja biologista putkiproteesia käytettiin enemmän (44,4% versus 17,3%, P=0,003) ryhmässä, jossa potilailla oli kystia kuin ryhmässä, jossa kystia ei ollut. Potilailla, joilla todettiin kystia, huomattiin kudosnäytteissä enemmän degeneraatiomuutoksia: elastisten säikeiden oheneminen oli runsaampaa (1,3 ± 0,8 vs. 0,9 ± 0,9, P=0,020) ja suonenseinämäsuonet (vasa vasorum) paksumpia (26,7% vs. 12,0%, P=0,049). Seuranta-aikana (keskiarvo=6,7 vuotta, keskihajonta=4,6 vuotta) kuolleisuudessa ei todettu merkitsevää eroa (P=0,910). Sukupuolen ja iän suhteen sovitetussa Coxin regressioanalyysissa todettiin korkeampi riski aortan uusintaleikkauksille potilailla, joilla oli kystia (vetosuhde: 1,050; 95% luottamusväli: 1,015-8,044, P=0,047).

Tulokset osoittavat, että ATAAD-potilailla, joilla on kystia, on mahdollisesti runsaammin degeneraatiota nousevassa aortassa kuin ATAAD-potilailla, joilla ei ole kystia. Lisäksi potilaat, joilla on kystia tarvitsevat useammin leikkauksen, jossa korvataan nousevan aortan lisäksi aortan juuri, kun taas potilailla, joilla ei esiinny kystia, korvataan useammin ATAAD-leikkauksessa ainoastaan nouseva aortta.